Poco Cauteloso - virtuaalihevonen KUOLLUT

Perustiedot

Nimi	Poco Cauteloso	Rek.nro	VH-21279
Kutsumanimi	Poco	Kasvattaja	Farm Elzabñ (SPAN)
Rotu	Pura Raza Españiola	Tuontimaa	Espania
Syntynyt	04.10.2005	Omistaja	Cinquantesimo / Netta
Sukupuoli	Ori	Maahantuoja	marlu.
Säkä	159cm	Koulutustaso	Int I, 100cm
Väri	Päistärikkö	Painotus	Kouluratsastus

Kisakalenteriin

Ikääntyminen

07.03.2007 - 9v.
->1kk = 1vv
07.11.2007 - 17v. (kisaeläkkeelle)

Kuvagalleria

©Kilimanjaro Ranch

Luonne

Pocoa kuvaamaan tarvittaisiin tuhat ja yksi sanaa. Ori on hyvin persoonallinen ja luonne monivivahteinen. Perusluonteenlaadultaan Poco on kiltti ja sosiaalinen herra, mutta ne, jotka eivät häntä tunne, voisivat väittää häntä ilkeäksi ja pahansuiseksi. Tämä kuviteltu ilkeys on kuitenkin peräisin vain Pocon suuresta mieltymyksestä tehdä kaikenlaisia jekkuja. Ensin se pelottelee, sitten hörisee, sitten tökkii päällään ja yrittää muka näykkiä. Taluttaessa se saattaa jähmettyä tuijottamaan jotakin, mutta sen korvat paljastavat, että se kuuntelee tarkasti taluttajan reaktiota. Joskus tarhasta haettaessa Poco juoksee karkuun, joskus se tulee juosten päin, ja tekee äkkijarrutuksen suoraan hakija eteen. Näiden temppuilujen takia, Poco vaatii kuitenkin hyvin varman ihmisen luokseen, sillä epävarma saattaa pelästyä ja säikäyttää myös hevosen. Poco turhautuu nopeasti ja sillä täytyy olla koko ajan jotain aktiviteettia ja toimintaa. Karsinassa sillä on kaikenlaisia värkkejä ja vempeleitä, esimerkiksi namipallo ja kauralla täytetty muovipullo. Yleensä Poco viettää melkeinpä koko päivän tarhassa, jossa se saa puuhailla mielin määrin.

Hoitaessa Poco yleensä malttaa rauhoittua hetkeksi ja vain nauttia harjan pitkistä vedoista. Erityisesti se nauttii pään harjaamisesta, jolloin ori laskee päänsä harjaajan olkapäälle ja nojaa siihen, melkeinpä torkkuen. Mutta ei se siinä kauaa jaksa olla, kohta ollaan taas menossa. Kaviot se nostaa hyvin, myös ristiin. Se pitää jakaa kärsivällisesti ilmassa, näin suurienkin muta paakkujen irrottaminen on helpompaa. Tämän vuoksi myös Pocon kengittäminen on todella helppoa. Poco seisoo rahassa myös satuloidessa, eikä vyön kiristäminen tuota minkään näköisiä ongelmia. Suitsiminen ei tapahdu aivan yhtä helposti, mutta ei sekään ole kovinkaan vaativaa. Herraa täytyy vain hiukan kutittaa hammaslovesta ja vetää niskahihna äkkiä korvien yli, sillä Poco on taitava purskauttamaan kuolaimet suustaan.

Kun puhutaan Pocolla ratsastamisesta, kohoaa puhujien kasvoille haltioitunut ilme. Pocoa voisi sanoa täydelliseksi kouluhevoseksi, sen askeleet ovat sekä tasaiset, että hyvin näyttävät. Käynti on keinuvaa ja selvästi nelitahtista. Jo vapaassa käynnissä polvet nousevat korkealle, ja löntystelyä näkyy harvoin, useimmiten maastossa. Pienellä avulla ori siirtyy sulavasti raviin, jossa voisi istua vaikka maailman ääriin. Hevonen toimii melkeinpä ajatuksen voimalla. Ravista keinuvaan ja tahdikkaaseen laukkaan siirtyminen tapahtuu yhtä saumattomasti, kuin käynnistä raviinkin. Pocon laukassa on hyvin helppo istua, ja temmon muutokset voi saada aikaan pelkällä istunnalla. Pohkeenväistöt, avot, laukanvaihdot ja laukkapiruetit, kaikki käy helposti, jos vain ratsastaja tietää mitä tekee. Ori on aina hyvin kuulolla ja tottelee todellakin melkein pelkkää ajatusta.
Picco hyppää suhteellisen korkeita esteitä, joskaan sen tekniikka ei ole kovinkaan hyvä. Usein sattuu tiputuksia, yleensä takajalkojen "laahaamisen" takia. Mutta Piccoa ei olekkaan luotu hyppimään esteitä, vaan hurmaamaan katsojia kouluradoilla!
Maastoillessa ori on hyvin säyseä ja varma. Se ei ole ollenkaan heikkohermoinen tai säikky, päin vastoin, se tutki mielellään uusia ja outoja asioita. Välillä se saattaa innostua laukassa heittämään muutamia kunnon pukkeja tai ryöstäytymään käsistä, mutta kontrollin saa helposti palautettua.

Pocon lastaaminen on yleensä lastenleikkiä, ellei matkustaminen satu juuri sopivasti sellaiselle päivälle, jolloin ori on erityisen leikkisällä tuulella. Sillon se tekee kaikkensa, jotta ei joutuisi muka "hirumusen hurjaan luolaan". Matkustaminenitsessään saa sen kyllästymään, joten myös kuljetus auton seinään on kiinitettävä jonkin moisia leluja ajan kuluksi, pelkkä heinän mutusteleminen ei riitä. Kisapaikalla Poco höristelee innoissaan korviaan, ja muuttuu hyvin innokkaaksi ja rahattomaksi. Se pyörii ympäriinsä ja hirnuu jokaiselle hevoselle jonka näkee. Suorituksen aikana ori kuuntelee ratsastajaa satakymmenen prosenttisesti ja tekee aina parhaansa.

Sukutaulu

i. Deliberación- PRE,160cm evm	ii. Discreto II	iii. Discreto
		iie. Cavoletti di Bruxelles
	ie. Estrella de Cine	iei. Fixuries
		iee. Abile de Cine
e. Poco Amable - PRE,158cm evm	ei. Do Mayor	eii. Gennaio C
		eie. Giumenta C
	ee. Muñeca	eei. Muchacho
		eee. Clavo de Mistra

Sukuselvitys

Pocon suku ei ole kauas mentäessä kovinkaan tunnettu, mutta emä (Poco Amable) ja isä (Deliberación) ovat menestyneitä kouluratsuja. Myös aikaisemmassa suvussa on joitain helmiä, esimerkiksi Deliberaciónin isä Discreto II menestyi varsin hyvin kouluaitojen sisäpuolella.

Poco Amablen on syntyisin pieneltä syrjäiseltä tilalta, Espanian keskiosasta. Tammasta ei odotetu paljoa, koko tapahtuma oli puhdas vahinko. Amablen isä, Do Mayor riistäytyi varomattoman taluttajan käsistä, kuullessaan kiimassa olevan Muñecan hirnuvan kauenpana. Tuloksena oli Poco Amable. Mutta Mayorin itseppäisyys yhditettynä Muñecan herkkyyteen ja sulaviin liikkeisiin tuotti tulosta. Amable on päättäväinen ja tarmokas upealiikkeinen ja herkkä hevonen. Alkuun tamman lahjakkuutta ei huomattu, kun tila joutui konkurssiin ja hevoset huutokaupattavaksi. Erään suuren farmin omistaja huomasi tamman ja ihastui siihen. Amablen osto oli sinänsä riski, nuori hevonen täysin tuntemattomasta suvusta. Monet katsoivat ihmeissään, kuinka hyvä maineinen kasvattaja osti tuollaisen hevosen, mitä järkeä tuhlata rahojaan epävarmuuteen kun saatavilla on taatusti menestyviä yksilöitä. Mutta osots kannatti. Koulutuksen jälkeen alkoi Amable valtaamaan kisakenttiä, yksi toisensa jälkeen. Astutus pyyntöjä tuli satelemalla, mutta vain harvat ja valitut oriit saivat jatkaa sukuaan tämän tamman kautta. Amablesta tuli pieni legenda. Ruma ankanpoikanen oli muuttunut joutseneksi.

Deliberación ei ole koskaan ollut "ruma ankanpoikanen", kuten Poco Amable. Odotukseet orista olivat alun alkaenkin suuret, sillä sen isä, Discreto II, oli hyvin menestynyt kouluratsu. Valitettavasti "Delin" koulutus ei kuitenkiaan sujunut mutkattomasti, vaan ori oli nuorena varsin hankala tapaus. Kaikki kyllä näkivät sen lahjakkuuden, sulavat askeleet sen laukatessa karkuun, kun oli tiputtanut ratsastajan selästään tai kun ori kirmasi laitumelle kesän alussa. Se ei koskan kompuroinut jalat eivät ikinä sotkeenutneet. Kukaan ei tiennyt, mistä ogelmat johtuivat, Delin vanhemmat olivat kumpainekin hyvin mielltyyämisen haluisia. Pikkuhiljaa, sitkeällä työskentelyllä ongelmat kuitenkin voitettiin ja Deliberaciónin ratsu koulutus pääsi kunnolla vauhtiin. Odotukset jopa ylittyivät, taitavan ratsastajan kanssa Deli totteli pienintäkin apua, mutta säilytti samalla oman veikeytensä. Se nautti harjaamisesta ja leikki mielellään rajujakin leikkejä muiden hevosten kanssa. Koulutuksen päättyessä ja katseen suuntautuessa kisoihin odotukset palkittiin, moninkertaisesti. Enään ei puhuttu siitä, kuinka ori oli heittänyt ratsastajan maahan, tai ryöstäytynyt käsistä. Nyt puhuttiin siitä, kuinka Deliberación vaihtoi joka askeleella sulavasti laukan, tai kuinka suoritti puhtaan piaffen. Mutta tätäkään onnea ei kestänyt kauaa. Vain muutaman vuoden kisauran jälkeen Deli kompastui laitumella ja mursi jalkansa. Orista ei enään ollut vaativiin koululuokkiin. Deli jäi varhaiseläkkeelle ja "ansaitsee elantonsa" astumalla tammoja ja olemalla leppoisa harrasteratsu.

Jälkeläiset

Pocolla ei ole jälkeläisiä.